Jii Savolainen/bändit

Jii Savolainen. Kuva: Pekka Koret Photography.
Jii Savolainen. Kuva: Pekka Koret Photography.

Kuka: Jii Savolainen, rumpali
Bändit: Maj Karma

Jii Savolainen on kotimainen muusikko, joka tunnetaan parhaiten Maj Karma -yhtyeen rumpalina.

Tämän haastattelun yksi päätarkoituksista on paneutua Jiin soittotekniikkaan sekä tyylitajuun. Haastattelussa utelen myös Maj Karman ulkopuolisesta musiikkihistoriasta, sekä pyrin kartoittamaan kokonaiskuvaa siitä, millainen Jii Savolainen on muusikkona, rumpalina, musiikkidiggarina – ja ylipäätään musikaalisena henkilönä.

Sukelletaanpa taas siis syvälle muusikon sisimpään!

1. Moikka Jii! Sinua pidetään yleisesti ottaen lujakätisenä, mutta erittäin tarkkana rumpalina. Kuinka treenaat yleisesti rumpujensoittoa ja minkälaista rumpukalustoa suosit? Koetko soittotyylisi muuttuneen paljonkin vuosien saatossa kun kehityksesi on mennyt eteenpäin?

Olen aina tykännyt soittamisesta, joten minulle treenaaminen ei ole mitenkään työlästä. Vaikka olen rundilla, käyn silti soittamassa keikkojen välillä omalla treeniksellä.

Soittokamoista saisi kokonaan oman haastattelun, heh! Kaluston suhteen en ole mitenkään merkkiuskollinen, lukuunottamatta Zildjiania, joilla on tullut soitettua jo vuodesta 2000.

Suosin mielelläni laadukasta ja keikkailun kestävää kalustoa, merkillä tai iällä ei ole väliä.

Tällä hetkellä soitan keikat setillä, jossa on Pearlin tomit 80-luvulta. Basarit ovat mallia kasasin- itse-Kellerin-rungoista. Ykkösvirppana minulla on ollut Yamahan 7×14 rosterivirppa, kalvona Aquaruian Hi-Energy. Keppeinä Vaterin Power 5A.

Soittotyylini Maj Karmassa ja muissa kokoonpanoissa on lähempänä simppeliä soittoa Phil Ruddin ”keep it in to pocket” -tyylisesti, kuin esimerkiksi Mike Portnoyn polveilevaa soittoa filleineen ja aksentteineen.

Viimeisen kolmen vuoden aikana olen opetellut ulos infernaalisesta soittovolyymistä maltillisempaan suuntaan. Tämä on tuonut soittooni lisää pieniä yksityiskohtia. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii 101 Tapaa Olla Vapaa -levyn nimikkobiisi.

Mottoni on ”Rumpujen soittaminen on helppoa, biisin soittaminen ei”. Eli pyrin aina soittamaan biisiä, enkä niinkään pelkkiä komppeja biisin eri osuuksiin. Biisi edellä ja temput sekaan, jos se kuulostaa hyvältä.

2. Olet tullut tunnetuksi kotimaan musiikkitaivaalla Maj Karma -yhtyeen rumpalina. Kuinka kuvailisit rumpalin toimenkuvaa yhtyeessä?

Maj Karma on sangen demokraattinen kokoonpano. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa biisiin. Karmassa työnjako menee karkeasti niin, että Häiriö säveltää ja Ylppö sanoittaa ja sovituksiin osallistuvat kaikki.

Maj Karman keikalla kaikki on mahdollista; lentäviä mikkitelineitä, katkenneita kitaran kauloja ja muuta mukavaa.

Livetilanteessa tehtävänäni on soittaa biisiä ja pitää koko paletti kasassa, tapahtui mitä tahansa.

Kuva: Kalle Björklid.
Kuva: Kalle Björklid.

3. Olen kuullut huhua (kiitos internetille sekä allekirjoittaneen pohjattomalle uteliaisuudelle!) että olet tarvinnut vain noin 20 ottoa Maj Karman levyä purkittaessasi kunnes homma on ollut osaltasi valmis.

Onko tämä väittämä ihan hepreaa vai onko tässä huhussa perää? Periaatteessahan tämä kuvio on ihan mahdollista toteuttaa jos rumpali on iskukykynsä, kalustonsa ja klikkinsä kanssa niin sanotusti sujut.

Näin on tosiaan käynyt niissä levytyksissä, joissa biisit on saatu valmiiksi ennen äänitysten alkua. Klikin kanssa soittamiseen totuttelin jo sangen aikaisessa vaiheessa, se kun on normaali osa levyntekoa. Yleensä rumpaleiden klikkiviha johtuu laiskoista äänittäjistä, jotka eivät viitsi tarjota rumpaleille muuta, kuin sitä iänikuista 1/4 lehmänkelloa. Itse pidän klikistä, jossa on 1/8 -osa nakutus aksentoiduilla 1/4 –osilla. No cowbell!!!

Klikki on hyvä apuväline studiossa, livenä käytän kahden tahdin alkuklikkiä. Monet bändit vetävät keikat klikin ja taustaraitojen kanssa, mikä on mielestäni hieman kahlitsevaa.

Kun Pro Tools tuli aikoinaan markkinoille, se oli mullistava edistysaskel musiikin teossa niin hyvässä, kuin pahassa. Hyvää tuli lisääntyneiden raitojen ja uusintaottojen helppouden muodossa. Paha homma oli, rumpaleiden näkökulmasta,rumpujen kvantisointimahdollisuus, jolla rummut saadaan millisekunnin tarkkuudella kohdilleen. Tämä on johtanut siihen, että äänittäjät hyväksyvät ”vähän sinneppäin” soitetut otot ja fixaavat soiton Pro Toolssissa. Tästä seuraa se, että kaikki rumpalit kuulostavat samalta, koska rumpalin oma syke poistetaan editoimalla. Boooriing!

Kuva: Kalle Björklid.
Kuva: Kalle Björklid.

4. Musiikilliset esikuvasi? Perustelut?

Musiikilliset juureni ovat vahvasti linjalla AC/DC- Police- Dio -Led Zeppelin. Myöhemmin kuvioihin tulivat Ylpön ja Häiriön innostamana Slayerit ja Nirvanat. Rumpaliesikuvina toimivat muun muassa Phill Rudd, Vinnie Appice, John Bonham, Steward Copeland, Matt Cameron, ja Anssi Nykänen.

Nykyrumpaleista tällä hetkellä pidän mielenkiintoisimpana Mark Guilianaa.

5. Kun et ole keikoilla tai treenaa rumpujensoittoa reenikämpillä, pidätkö huolta peruskunnostasi joillakin muilla keinoin?

Kävelemällä joka päivä 5-7km.

6. Sanotaan, että basisti on rumpalin paras kaveri. Millainen basisti on sinun paras kaverisi?

Kuritun Koo Maj Karmasti tietenkin! Koon kanssa voi soittaa ”selät vastakkain”.

Minkä tyyppisen basistin kanssa sinun on hankala soittaa?

Sellaisen, joka puhuu vähän ja soittaa paljon.

Kuva: Pekka Koret Photography.
Kuva: Pekka Koret Photography.

7. Pahat kielet puhuvat, että kotimainen rock on joutunut väistymään konemusiikin ja hiphopin tieltä yleisessä julkikuvassa.

Mikä on oma kantasi asiaan pitkän linjan kotimaisena rockmuusikkona, ja samalla viestisi nuorille sekä tuleville, kotimaisille rockyhtyeille?

Musiikin tehtävänä on liikuttaa ihmisen päässä jotain. Aivan sama, onko se ärsyttävää tai miellyttävää. Mielestäni jokaisen sukupolven pitää itse löytää oma juttunsa, on se sitten konemusaa tahi tuulen suhinaa. Musiikki on alati liikkeessä, kuten sen kuuluukin olla. Pääasia, että musiikki, jota esittää, on jotain, mikä tuntuu itsestä hyvältä. Ja sitten, jos saa samanlaisia tyyppejä ympärilleen, sehän on sitten jo bändi!

8. Maj Karma on pitänyt pintansa kotimaisena rockyhtyeenä läpi vuosikymmenten. Trendejä on tullut ja mennyt, mutta Maj Karma on pitänyt pintansa. Mikä on menestyksenne salaisuus?

Usko omaan musaan. Tietynlainen arvaamattomuus on myös yksi Maj Karman vahvuuksista. Tämä pätee musiikkiin ja livetilanteisiin.

Peltisydän -levyä edelsi pidempi tauko ja oli ilo huomata , että Ylpön soolohommat toivat keikoilla uusia kasvoja. Ja samassa yleisössä vieläpä vanhoja, tuttuja hahmoja. 2018 festareilla ja syksyn rundilla näkyi tyyppejä, jotka olivat joka keikalla eturivissä.

Kerran Karmafani, aina Karmafani.

Kuva: Pekka Koret Photography.
Kuva: Pekka Koret Photography.

9. Hauskoja keikkamuistoja jaettavaksi? Kommelluksia tai muuta sählää?

Onhan sitä kaikenlaista sattunut, muun muassa toisella Ilosaaren keikalla ryhdyin kasaamaan settiä. Noh, avatessani telinelaukkua, havaitsin, että rumpuraudat olivat jääneet Poriin ja telinelaukussa oli pelkkiä mikkitelineitä. Muista siis aina merkitä, mitä laukkuun kuuluu sisälle, varsinkin jos ne ovat muuten samanlaisia.

Toisena tulee mieleen tällainen Spinal Tap –hetki: bäkkäri oli eri rakennuksessa kuin lava. Noh, lähdimme vähän ennen h –hetkeä kohti lavaa. Harhailtuamme aikamme pitkin käytäviä, huomasimme, että olimme lukinneet itsemme kahden oven taakse johonkin käytävään. Onneksi Häiriöllä sattui olemaan puhelin mukana ja monitorimies sai vapautettua hämmentyneet popparit keikalle.

10. Vapaa sana

101 tapaa olla vapaa. KarmaRock28 @ Harjavalta 27.7.2019

https://www.majkarma.fi/
Karmarock
Maj Karma Youtube

Kiitos haastattelusta!

Haastattelu: Pekka Montin
Editointi: Aili Viitanen