Suvimarja Halmetoja / laulajat

Kuva: Niko Kalliojärvi
Kuva: Niko Kalliojärvi

Suvimarja Halmetoja on parhaiten tunnettu aggressiivista metallia soittavasta Humavoid-yhtyeestä, joka on operoinut jo vuodesta 2014. Suvimarja on yhtyeen energinen laulaja-keytaristi, jonka lavakarisma ei jätä ketään kylmäksi!

Tämä musiikin monitoiminainen on kunnostautunut myös improvisaatioteatterin ja musiikinopettamisen parissa. Humavoidissa Suvimarja operoi myös suvereenisti ulkomusiikillisten toimien parissa, kuten musiikkivideoiden editoijana ja tuottajana. Päätimme jututtaa Suvimarjaa bänditoimintaan ja musiikintekoon liittyen! Aloitetaan.

1. Joulukuussa 2019 saimme kuulla singlen verran esimakua Humavoidin tulevasta materiaalista. Millainen on Humavoidin kuluva vuosi 2020? Onko uutta materiaalia luvassa lisää piakkoin?

Uusi albumimme julkaistaan tämän vuoden aikana. Kesällä soitamme Tuska-festareilla ja Qstockissa, ja loppuvuoden keikkailemme ympäri Suomea. Ennen kesää treenaamme ja sävellämme uutta materiaalia.

2. Laulutyylisi on muuttunut melodisesta tyylistä aggressiivisempaan suuntaan. Miksi päädyit tällaiseen tyylinvaihdokseen?

Keikoilla pistin merkille, että livemeiningin tuoksinassa mieleni teki vetää melodiset laulut paljon levyversioita rankemmin. Niinpä kun aloimme säveltää uutta musiikkia, kiinnitimme alusta asti huomiota siihen että laulun intensiivisyys vastaa musiikin energiatasoa. Siirtymä aggressiivisempaan laulutyyliin kävi näin luontevasti. En silti ole hylännyt melodistakaan laulua, vaan molempia laulutyylejä tullaan jatkossakin kuulemaan.

3. Humavoidin soundimaailmassa tiukat kitarariffit, groovaavat kompit ja rytminvaihdokset yhdistyvät klassiseen pianosoundiin ja teräviin leadeihin. Soitat keikoilla keytaria, joka sallii sinulle laajemman liikkumatilan perinteiseen syntikkatiskiin verrattuna.

Miten soundimaailmanne löytyi? Teittekö paljon kokeiluja sen eteen? Kuinka paljon keytarin valinta on vaikuttanut soundimaailman muodostumiseen? Onko vain muutamien soundien käyttö tietoinen valinta vai keytarin sanelema juttu? Kaipaisitko laajempaa äänimaisemaa musiikkiinne tai toista syntikkaa keikoille?

Tutustuin keytariin ensimmäistä kertaa paria viikkoa ennen Humavoidin ensimmäistä keikkaa ja se oli rakkautta ensi silmäyksellä! Minulle on tärkeää saada liikkua lavalla ja olla paljon kontaktissa yleisöön. Kiipparitiskin takaa se ei kävisi yhtä luontevasti.

Tietynlaisen äänimaailman käyttäminen koskettimissa on tietoinen päätös. Pianistina pidän erityisen paljon pianon ominaissoundista, ja äkäinen synasoundi sen kaverina antaa tarvittaessa mukavasti lisäpotkua. Käytän keytaria kontrollerina tietokoneelleni, joten soundivalikoima on käytännössä rajaton. Mielestäni synistina onkin pysyttävä hereillä sen suhteen, mitä erityisesti riffeihin pohjautuvat kappaleet todella kaipaavat, koska synasoundien jännittävässä universumissa voi helposti kadottaa oman itsensä, unohtaa minne oli matkalla ja mistä tulossa. Toki seikkailullekin on sitten oma oikea aikansa, mutta pyrin enemmän oman tunnistettavan tyylin monipuoliseen hyödyntämiseen, kuin soundivelhon maineeseen.

Tiesimme alusta alkaen minkä tyyppistä pianon ja kitarariffien yhdistelmää lähdimme Humavoidille hakemaan, joten kokeiluja sen eteen ei juuri tarvittu. Tyyli on selkiytynyt entisestään jokaisen valmistuneen biisin myötä, mutta savesta muotoilun sijaan se on tuntunut kuin patsaan hakkaamiselta ulos kiven sisästä: kuin muoto olisi ollut siellä meitä odottamassa alusta alkaen. Soundimaailmamme vastaa visiotamme musiikista, jollaista olemme aina etsineet.

4. Mitkä ovat musiikilliset vaikutteesi? Millainen soundimaailma puhuttelee sinua eniten?

Tämä voi kuulostaa oudolta, mutta minua ovat jo pitkään puhutelleet eniten soundimaailmat, joita voisi kuvata sanoilla piinaava, kylmä, haikea, raskas.. Nautin esimerkiksi suuresti joidenkin nordic noir -sarjojen äänimaailmasta ja katselemisen sijaan tykkään kuunnella niitä. Lempiyhtyeeni on tällä hetkellä Meshuggah ja jaksan kuunnella sitä loputtomasti. Olen sen tyyppinen että jumitun mieluummin kuuntelemaan samaa artistia kuukaudesta toiseen sen sijaan, että kaipaisin vaihtelua tai etsisin kokoajan uutta. Musiikillisiksi vaikutteikseni lasken myös modernin taidemusiikin, joka on puhutellut minua pienestä pitäen sekä soitto- että nykytanssiharrastuksen kautta.

Kuva: Matias Halmetoja
Kuva: Matias Halmetoja

5. Sinulla on taustaa klassisen musiikin parissa. Olet ammatiltasi klassinen pianisti, ja olet opiskellut monipuolisesti musiikin ammattiopintoja konservatoriossa, ammattikorkeakoulussa ja musiikkitieteen parissa yliopistossa. Oliko oman musiikillisen ammatti-identiteettisi löytäminen pitkä prosessi? Miten löysit oman tyylisi?

Aikoinaan klassista musiikkia opiskellessani ajattelin että tuhlaan siellä aikaani turhanpäiväisyyksiin, joita en tule koskaan elämässäni tarvitsemaan. Jälkeenpäin olen kuitenkin sitä mieltä, että juuri klassisten opintojen ansiosta olen pystynyt vapaasti valitsemaan mihin suuntaan haluan musiikillisesti lähteä sen sijaan, että olisin vain yhden tempun poni. Opiskeluaikoina minua kiinnosti eniten näytelmien säveltäminen ja teatterimaailma. Näytelmäproduktiot jaksoivat kiinnostaa muutaman vuoden opiskelujen jälkeenkin, mutta väsyin vaihtuviin työporukoihin ja jatkuvuuden tunteen puutteeseen. Silloin vaihdoin teatterin improvisaatioteatteriryhmään, jonka kanssa keikkailemme vieläkin harvakseltaan.

Myöhemmin kun Humavoid oli perustettu ja lähdin opiskelemaan musiikkitiedettä, tutustuin maailmanlaajuiseen metallimusiikin tutkijoiden yhteisöön. Oli mahtavaa oppia katsomaan omaa musiikin tekemistä ja muusikkoutta myös kulttuurintutkimuksen näkökulmasta. En ole varsinaisesti koskaan etsinyt tai löytänyt tyyliäni, vaan musiikillinen ammatti-identiteettini on muotoutunut ajan myötä, kun asiat joiden tekemisestä olen eniten pitänyt, ovat pysyneet kalenterissani.

6. Millaisena koet klassisen musiikkitaustan ja metallimusiikin yhdistelmän? Mitä hyötyä klassisista opinnoista on ollut bändisoitossa ja musiikinteossa? Entä mitä haittaa?

Mielestäni klassisen musiikin opiskelusta ei ole ollut mitään haittaa, enkä näe ristiriitaa klassisten opintojen ja metallimusiikin yhdistämisessä. Molemmat tyylilajit vaativat taitoa ja pikkutarkkaa työskentelyä. Musiikin tekemisessä klassinen teoriapohja on varmaankin ollut hyvä olla, mutta sitäkin paljon hyödyllisemmäksi olen kokenut jazzmusiikin teorian opiskelun. Tietenkin myös kurinalainen treenaaminen, nuotinkirjoitustaito ja tarkka korva ovat bändisoitossa eduksi, mutta ne voidaan tietenkin hyvin oppia muualtakin kuin klassisen musiikin parista.

Humavoid @ Pakkahuone. Kuva: Elisa Ahokas
Humavoid @ Pakkahuone. Kuva: Elisa Ahokas

7. Millainen on oma sävellysprosessisi? Miten ideasi siirtyvät valmiiksi kappaleiksi bändin soitettavaksi?

Sävellän ja sanoitan kappaleet yhdessä kitaristimme Niko Kalliojärven kanssa. Tyypillisesti hän on riffi- ja rytmivastaava, kun minun aluettani ovat harmoniat ja melodiat. Yleensä jompikumpi meistä heittää ilmoille alkuperäisen biisiaihion, jota lähdemme työstämään kukin omilla vahvuuksillamme.

Omat ideani saavat usein alkunsa jostain tunnetilasta tai mielikuvasta, jonka tiimoilta improvisoin ideoita nauhalle. Uskon siihen, että parhaassa tapauksessa biisin säveltämisen hetkellä vallinnut tunnelma jollain tavalla tallentuu kappaleeseen. Haasteena on tietenkin säilyttää se mukana läpi sovitus- ja äänitysprosessin. Ja tietenkin tuoda mukanaan myös keikoille.

8. Humavoid on ollut olemassa jo vuodesta 2014. Sen lisäksi työskentelet monipuolisesti musiikin parissa. Miten pidät huolta jaksamisestasi? Entä mikä on tärkeintä muistaa pitkäjänteisesssä bänditoiminnassa?

Hauskaa että kysyt tätä, koska raivasin kalenteristani isosti tilaa Humavoidille sen jälkeen, kun havahduin uupumuksen merkkeihin viime kesän alussa. Nykyään pidän huolta etten tee musiikin parissa tai muutenkaan elämässäni mitään sellaista, mikä ei tuota minulle iloa. Pidän huolta jaksamisestani riittävällä unella, säännöllisellä syömisellä ja viettämällä aikaa lemmikkimarsujen kanssa.

Mielestäni tärkeintä musiikkialalla on itselleen rehellisenä pysyminen. On syytä kysyä itseltään aika ajoin, onko tämä juuri sellainen keikka jonka haluan tehdä ja joka vie uraani ja bändiäni haluamaani suuntaan? Koska keikkamuusikkona tulot ovat epäsäännölliset, tulee helposti tartuttua tilaisuuksiin niiden tarjoutuessa. Mielestäni on rohkeaa pitäytyä oman intohimon seuraamisessa silloinkin, kun mainetta ja mammonaa lupaavat keikat, jotka ovat sinne päin – mutta eivät kuitenkaan täysin – sitä mitä uraltasi haluat, yrittävät houkutella poikkeamaan polulta.

Pitkäjänteisessä bänditoiminnassa mielestäni tärkeimpiä asioita ovat ihmistuntemus, halu kehittyä ja päättäväisyys tehdä asioita bändin eteen myös vaikeina aikoina. Rohkeus katsoa omaa tekemistään kriittisesti on myös välttämätön taito. Jos tekemisen meininki ja hyvä fiilis meinaavat joskus kadota, on tärkeää muistuttaa itselleen ja bändikavereilleen, miksi tätä tehdään. Kun motiivit ovat kohdillaan, kaikki on mahdollista!

9. Millaiset ovat Humavoidin lähitulevaisuuden tavoitteet? Aiotteko suunnata ulkomaille?

Keskitymme ensin levyn julkaisemiseen ja Suomen kiertueen keikkojen buukkaamiseen. Sen jälkeen tavoitteemme on suunnata myös ulkomaille. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on tietenkin vaatimattomasti valloittaa koko maailma.

Kuva: Matias Halmetoja
Kuva: Matias Halmetoja

10. Vapaa sana.

Kiitos mukavasta haastattelusta! Olkaa ystäviä toisillenne ja pysykää kuulolla uuden levyn suhteen. Olen lopputulokseen todella tyytyväinen, enkä malta odottaa että tekin pääsette kuulemaan entistä äkäisempää ja äkkiväärempää Humavoidia!

Humavoid
Humavoid IG
Humavoid FB
Humavoid YouTube

Haastattelu ja editointi: Aili Viitanen